Kohti Liperiä käy tanssikansan tie kesäkuun viimeisenä viikonloppuna. Silloin Liperin lavatanssijat juhlii 10vuotista taivaltaa Humpan SM-kisojen merkeissä. Koulukeskuksen salissa kisaillaan humpan, jenkan ja bluessin tahdeissa .
”Meillä on ollut niin mahtava tää tanssiporukka jo kahden vuoden ajan ja täällä on tosi paljon innostunutta tanssiväkeä. Rupesi tuntumaan siltä, että voitaisiin tehdä ihan omana tätä juttua”. Näin kuvaili liperin lavatanssijoiden puheenjohtaja pirjo kettunen syntyjä syviä vuonna 2004 .Kuinka tästä on selvitty. Katsaus menneeseen.
Seuran perustehtäväksi muotoiltiin 10 vuotta sitten tarjota jäsenistölleen monipuolisia harrastusmahdollisuuksia, järjestää tutustumismatkoja eri tanssipaikkoihin, kierrellä lavatanssikisoja, tehdä teatteri- ja risteilymatkoja sekä edistää talkooperinnettä. Keskeisellä sijalla on ollut lavatanssikulttuurin edistäminen ja tanssiliikunnallisten harrastusmahdollisuuksien luominen kaikille ihmisille.
Iloista humputtelua SM-kisoissa v 2009 Senioritoimintaa ikäihmisten parissa.
”lavatanssijoilla jalka kevyt ja mieli pirteä” otsikoi paikallislehti seuran toimintaa vuosia sitten. Tähän toteamukseen tiivistyy hyvin seuran henki. Iloisella ja avoimella mielellä on tapahtumia järjestetty keskimäärin 150 tilaisuutta vuosittain. Tänäkin vuonna humpan sm-kisoja järjestetään samalla hengellä jo seitsemännen kerran. Parina edellisenä vuonna järjestettiin humppan SM-kisoja myös lumella . Niissä yllätysnumerona oli umpilumihumppa.
Umpihankkitanssi hikeä ja naurua
Liperi on pieni paikkakunta joensuun kupeessa. Siitä huolimatta jäsenmäärä (200 )on pysynyt korkeana. Alun perin tavoitteena oli n. 50 aktiivijäsenen saaminen vuosittain. Toisin kävi. Talvisin järjestetyillä tanssikursseilla on ollut enimmillään 144 innokasta harrastajaa illassa. Vielä 10 vuoden jälkeenkin mukana on samoja henkilöitä kuin seuran ensimmäisinä vuosina. Kun tanssikipinä iskee, se pitää ihmiset mukana vuodesta toiseen. Varsinkin miehet ovat olleet hyvin aktiivisesti mukana niin lavatanssi- kuin senioritanssipuolellakin.
Liperin lavatanssijoiden senioriryhmä mukana Tukholmassa Pohjoismaisessa tapahtumassa v 2013.
Liperin lavatanssijoiden seuratyössä talkooperinteen säilyttäminen ja sen aatteen siirtäminen seuraaville sukupolville on ollut se kantava voima, joka mahdollistaa monien tilaisuuksien järjestämisen. Jos joku kuvitteli, että tanssiseura opettaa vain tanssimaan, niin erehtyy. Talvikautena lähes joka ilta on jotain tapahtumaa, johon talkoolaisia on tarvittu. Se on monelle henkisesti vapauttavaa päästä irti arjen rutiineista ja nähdä toisia saman henkisiä ihmisiä. Näkyvimpiä tapahtumia vuosien varrelta humppakisojen lisäksi ovat olleet jouluaaton kynttiläkuja liperin keskustassa, kevätkirmaus, äitienpäiväjuhlat, lauantaitanssit joensuun keskustassa, synttärijuhlat jurvasen navetan vintillä, karaoken sm humppalaulukisat sekä hyväntekeväisyysjuhlat. Jokaisessa tapahtumassa on ollut useita kymmeniä talkoolaisia mukana järjestelytehtävissä. Lukuisat retket vuosittain. Näistä mieleenpainuvimpia ovat olleet ylläs soikoon tapahtumat, tv-ohjelmiin osallistuminen helsingissä ja laivaristeilyt sekä tallinnaan että tukholmaan. Talkootyö kokonaisuudessaan on sitä näkymätöntä, mutta virkistävää puurtamista yhteisön eteen.
Joulujuhla Penttilän salissa Liperissä
Lilat on ollut mukana alusta saakka suomen seuratanssiliiton – suselin toiminnassa toimien sekä liiton hallituksessa että tanssiohjaajina laivaristeilyillä ja seinäjoen tangomarkkinat-tapahtumassa. Seuratanssiohjaajien kouluttaminen yhteistyössä suselin kanssa on tuonut itä-suomeen lukuisia tanssin opettajia ja ohjaajia ja mahdollistanut näin ihmisten tanssitaidon kehittymisen alueella. Kesälavoilla työ näkyy hyvin. Kun 1990-luvulla oli harvinaista nähdä kädenalitanssijoita lattialla, nyt niitä saattaa olla enemmistö, kun siihen sopivaa musiikkia soitetaan. Myöskin tanssilajikirjo on kehittynyt tango, foksi, valssi, humppa nelijaosta. Mukaan on tullut lattarit ja rockswingtanssit, erilaiset tangoversiot (wanhatango, argentiinalainen tango) ja lukuisat humppa-, jenkka-, polkkavariaatiot. Mukana pysyminen edellyttää seuran ohjaajilta jatkuvaa kouluttautumista ja erikoistumista johonkin lajiin. Lilat on ollut tästä syystä aktiivisti mukana lavatanssin SM-kisoissa koko toimintansa ajan.
Tanssi pitää mielen virkeänä ja naaman virneessä.
Lue juttu myös Suomiviihde-lehdestä sivu 41.
http://www.lehtiluukku.fi/lue/suomiviihde-nettiextra-2-2014/49236.html
Lilat on järjestänyt myös kaksi kertaa humppakaraoken SM -kisat. Tässä miesten seniorisarjan 3 parasta.
Alussa oli ajatus. Näin kirjoittaa mm. Klaus Rahikainen kirjassaan ”Alussa on ajatus-kaikkeus sinussa itsessäsi” Näin oli varmaan Hannu Nyyssösenkin mielessä, kun hän neuvoi pitämänsä tangokisojen kisailijoita 1990 –luvun alkupuolella perustamaan seuran, joka mahdollistaisi kisaharjoittelun. Näin ajatus lähti elämään ja kun Juhani Tahvanainen vielä ideoi tanssiohjaajakoulutuksen. Ajatus sai tekijöitä alleen.
Kun Liperin lavatanssijat-LiLat ry perustettiin, alussa oli vain ajatus omasta, pelkästään lavatanssia opettavasta seurasta. Samaan aikaan monilla muillakin paikkakunnilla oli samanlaisia ajatuksia, jotka sitten pikkuhiljaa toteutuivat. Seuran muoto, rekisteröity yhdistys, toteutui kosiskelujen kautta. Pohjan omalle yhdistykselle antoi ne kokemukset, joita vuosikymmenien aikana oli kertynyt seuratyöstä monenlaisissa järjestöissä ja ajan henki, joka oli tuonut ihmisiä lavatanssin pariin niin Jokipadan kuin Liperin naisvoimistelijoiden parissa toimiessa.
Oli sateinen ja kolea kesäkuun lopun ilta, kun 17 hengen porukka kokoontui Liperin meijerin kesähuvilalle Onkisalmen rantaan pohtimaan seuran perustamista. Positiivinen vire siellä sai myllyn pyörimään ja syksyllä 2004 kurssitoiminta alkoi Liperin koululla.
Vaati paljon työtä saada uudelle seuralle toimitiloja käyttöön, kun vanhat seurat pitivät tiukasti kiinni omista käyttövuoroistaan kunnan omistamiin tiloihin. Tilat koululta kuitenkin saatiin ja kurssitoiminta lähti käyntiin Seuratoiminta Liperissä on edelleen vireää ja salivuorojen saanti on edelleenkin yhtä tiukkaa. Lilatin vireä toiminta on kuitenkin mahdollistanut , että olemme saaneet saleja Liperistä, Viinijärveltä, Jyrinkylästä ja Käsämästä. Toimintaa on siis 4 iltana viikossa tanssiharjoitusten parissa.
Alussa ajateltiin , että seuratyön taloudellisen toiminnan kannalta 50 vuotuista jäsentä mahdollistaisi kannattavan toiminnan. Iloinen yllätys oli, että ensimmäisen syksyn jälkeen jäseniä oli 75 ja seuraavan vuoden lopussa 152. Siitä jäsenmäärä varsin nopeasti kasvoi pariin sataan ja on siinä pysynyt. Kasvava jäsenmäärä mahdollisti myös toiminnan laajentumisen. Vain talvikausina pidettävistä yhden viikkoillan lavatanssikursseista on tultu tähän päivään, jolloin seura järjestää tai osallistuu ympäri vuoden erilaisiin tapahtumiin lähes joka toinen päivä . Kurssitoimintakin on laajentunut lavatansseista senioritansseihin ja tanssijumppaan. Tässä voisi mainita sellaisen jutun, kun minulla oli työkaverina saksalainen harjoittelijatyttö, hän kertoi tanssiopettelun kalleudesta Saksassa. Yksi tunti maksoi silloin 80 euroa/henkilö, kun liloissa sillä rahalla voi käydä vuoden harjoituksissa. Seuratyö mahdollistaa meillä tanssitaidon opiskelun erittäin edullisesti.
Seuratyöhön on tullut mukaan myös matkailu, joka on vienyt jäseniä ympäri Suomea, Pohjoismaita ja Eestiä myöden. On käyty teattereissa ja erilaisissa näytöksissä. Tutustuttu TV-toimintaan Pasilassa ja tehty talkootyötä muiden hyväksi sekä kerätty varoja sosiaaliseen työhön. On osallistuttu Suomen lavatanssin kilpailutoimintaan osana tanssitaidon kehittymistä ja vaikutettu Suomen seuratanssiliiton hallituksessa. Monenlaisia muistoja on matkan varrella syntynyt niin Ylläs soikoon tapahtumissa kuin Ruotsin laivoilla reissaillessa. Seinäjoen tangomarkkinatkin ovat tulleet tätä kautta tutuksi.
Tämä aktiivinen työ on huomioitu myös ulkopuolella, sillä seura on saanut tunnusta, kun se on valittu sekä vuoden liikuttajaksi Liperissä että vuoden tanssiseuraksi Suomessa.
Olemme LiLoissa kymmenen vuoden aikana antaneet tanssitaidon tuhansille ihmisille. Monesti olemme kuulleet sanottavan, että mitä me olisimmekaan ilman tätä mahdollisuutta kokea uutta ja erilaista. Useat ihmiset ovat saaneet uuden suunnan elämälleen juuri tanssitaidon kautta ja se on paras kiitos, mitä ohjaajat ja vetäjät saamme työstämme. Kiitokset ansaitsee myös se laaja tukijakuntamme, joka on mahdollistanut seuran työn. Ohjaajakoulutuksen avulla olemme pystyneet viemään myös lavatanssikulttuuria eteenpäin. Pohjois-Karjalaan on tätä kautta syntynyt useita tanssikouluja ja tanssiseura, jotka omalla työllään vievät sanomaa eteenpäin.
Ajatuksesta lähtenyt työ on tiiviin jäsenten välisen, iloisen yhteistyön ansiosta synnyttänyt seuran, jossa on mukava oppia uusia asioita ja rentoutua arkisen aherruksen vastapainona.
Alussa oli vain ajatus tästä.
